Mirror for the People: Disruptions and Aporias in Finnish National Curriculum Documents
Abstract National curriculum texts are prime examples of the difficulties inherent in representing and constructing notions of citizenship in a democratic society. Whereas pre-democratic sovereigns were given Machiavellian advice in the genre of ‘mirrors for princes’, the modern school curriculum embodies a ‘specular logic’ of political discourse, providing the people with an image of themselves as ‘unity in difference’. This image is then implemented and reinforced in the education system.Using post-foundationalist political theory, we analyze how representations of citizenship are fabricated in national curriculum discourses in an age of perceived dislocation – when continuity in the political order is seen threatened. As a case example, we use Finnish curriculum discourses – national curricula as well as academic texts for the planning, implementation and evaluation of curricula – from the 1950s to the 1970s. These discourses construct a cultural thesis of a nation where formersymbols of national unity – based on romantic notions of country, language, and faith – are swiftly evaporating. Profound political, technological, and industrial changes were seen to require more general adaptation and cooperation skills thanbefore, amounting to a new temporal orientation or ‘future shock’ – the aim of which was to respond to unknown future demands rather than to simply secure a sense of historical continuity.
- Referencias
- Cómo citar
- Del mismo autor
- Métricas
Aho, J.: Sieluun piirretty viiva (A Line Drawn in the Soul), Oulu, Pohjoinen, 1993.
Ahonen, S.: «Politics of identity through history curriculum: narrative of the past for social exclusion – or inclusion?», Journal of Curriculum Studies, 33(2) (2001), pp. 179-194.
Ahonen, S.: Yhteinen koulu - tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? (Common School: Equality or Dullness?), Tampere, Vastapaino, 2003.
Alasuutari, P.: Tasavalta: Sodan jälkeisen Suomen kaudet ja trendit (The Republic: Post-War Eras and Trends), Tampere, Vastapaino, 2017.
Boxström, B.: Kasvatusopillinen sieluoppi (Educational Psychology), Sortavala, Karjalan kirjakauppa- ja kustannusliike, 1902.
Brinkmann, S.: «Character, personality, and identity: On historical aspects of human subjectivity», Nordic Psychology, 62 (2010), pp. 65-85.
Bruhn, K.: Johdatus opetusoppiin (Introduction to Didactics), Porvoo, WSOY, 1965.
Camicia, S. P. y Franklin, B. M.: «Curriculum reform in a globalised world: The discourses of cosmopolitanism and community», London Review of Education, 8(2) (2010), pp. 93-104.
Cohen-Cole, J.: The Open Mind. Cold War Politics and the Sciences of Human Nature, Chicago, The University of Chicago Press, 2014.
Danziger, K.: Naming the mind. How psychology found its language, London, Sage, 1997.
Fendler, L.: «Educating flexible souls: The construction of subjectivity through developmentality and interaction», en Hultqvist, K. y Dahlberg, G. (eds.): Governing the child in the new millennium, New York: RoutledgeFalmer, 2001, pp. 119-142.
Hakkarainen, P.: Peruskoulun tavoitetutkimus V (Study of Comprehensive School Aims, vol. 5), Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, 1977.
Heinonen, V.: Oppimisen psykologia opetustyössä (Psychology of Learning and Teaching), Jyväskylä, Keskisuomalainen, 1971.
Hosio-Paloposki, A.: Koulukasvatusta teknologisoituvaan yhteiskuntaan: kansakoulun opetussuunnitelman rakentuminen, 1945-1952 (School Education for a Technologizing Society: Construction of the Elementary School Curriculum, 1945-1952), Helsinki, Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus, 2006.
Hovi, R.: Kivinen, O. y Rinne, R.: Komitealaitos, koulutusmietinnöt ja koulutuspolitiikan oikeutus: Ammatillisen ja akateemisen koulutuksen oikeutusperustelujen muutokset suomalaisissa koulutusmietinnöissä 1860-luvulta 1980-luvun lopulle (Committee Institution, Education Reports and the Legitimation of Education Policy: Changes in Justification in Finnish Education Reports 1860s-1980s), Turku, Turun yliopisto, 1989.
Howarth, D.: Discourse, Buckingham, Open University Press, 2000.
Hultqvist, K.: «The future is already here - as it always has been: The new teacher subject, the pupil, and the technologies of the soul», en Popkewitz, T. S.; Petersson, K.; Olsson, U. y Kowalczyk, J. (eds.): «The future is not what is appears to be»: Pedagogy, genealogy and political epistemology, Stockholm, HLS Förlag, 2006, pp. 20-61.
Kansanen, P.: «Ovatko Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean esittämät tavoitteet käyttäytymistavoitteita?» («Are the Aims Presented by the Comprehensive School Committee Behavioral Aims?)», Kasvatus, 2(2) (1971), pp. 86-92.
Kärenlampi, P.: Taistelu kouludemokratiasta: Kouludemokratian aalto suomessa (Battle for School Democracy: The Wave of School Democracy in Finland), Helsinki, SHS, 1999.
Kivinen, O.: Koulutuksen järjestelmäkehitys: Peruskoulutus ja valtiollinen kouludoktriini Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla (Education System Development: Comprehensive Schooling and the National School Doctrine in the 19th and 20th Centuries), Turku, Kirjapaino Pika Oy, 1988.
Komiteamietintö: Kansakoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö 2. Varsinaisen kansakoulun opetussuunnitelma (Elementary Curriculum Committee Report: Elementary School Curriculum), Helsinki, Valtioneuvoston kirjapaino, 1952, p. 3.??
Komiteamietintö: Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietinto? I. Opetussuunnitelman perusteet (Comprehensive School Curriculum Committee Report: Comprehensive School Curriculum), Helsinki, Valtion painatuskeskus, 1970, p. A 4.??
Koselleck, R.: Critique and crisis. Enlightenment and the pathogenesis of modern Society, Cambridge, MIT Press, 1988.
Koselleck, R.: «The Temporalization of Concepts», en Finnish Yearbook of Political Thought 1997, vol. 1, Publications of Social and Political Sciences and Philosophy (SoPhi), 10, Jyväskylä, 1997, pp. 6-24.
Koskenniemi, M.: Koululuokan pienoisyhteiskunta (The School Class as a Miniature Society), Helsinki, Otava, 1943.
Koskenniemi, M.: Sosiaalinen kasvatus koulussa (Social Education in the Schools), Helsinki, Otava, 1968.
Kuusi, P.: 60-luvun sosiaalipolitiikka (Social Politics for the 1960s), Helsinki, WSOY, 1961.
Laclau, E.: «Introduction», en Laclau, E. (ed.): The making of political identities, London, Verso, 1994, pp. 1-10.
Laclau, E.: «Identity and hegemony: The role of universality in the constitution of political logics», en Butler, J.; Laclau, E. y Zizek, S. (eds.): Contingency, hegemony, universality. Contemporary dialogues on the left, London, Verso, 2000, pp. 44-89.
Laclau, E.: On populist reason, London, Verso, 2005.
Laclau, E.: Emancipation(s), London, Verso, 2007.
Lahdes, E.: Peruskoulun uusi opetusoppi (New Didactics for the Comprehensive School), Helsinki, Otava, 1977.
Lefort, C.: Democracy and political theory, Cambridge, Polity Press, 1988.
Lehtovaara, A. y Koskenniemi, M.: Kasvatuspsykologia (Educational Psychology), Helsinki, Otava, 1954.
Littunen, Y.: Sosiaalinen sidonnaisuus (The Social Bond), Porvoo, WSOY, 1962.
Marchart, O.: Post-foundational political thought. Political difference in Nancy, Lefort, Badiou and Laclau, Edinburgh, University Press, 2007.
McCrone, D. y Kiely, R.: «Nationalism and citizenship», Sociology, 34(1) (2000), pp. 19-34.
Meinander, H.: Tasavallan tiellä: Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle (On the Path Towards the Republic: Finland from the Civil War to the 2000s), Helsinki, Schildts & Söderströms, 2012.
Miller, P. y Rose, N.: Governing the present: Administering economic, social and personal life, Cambridge, Polity Press, 2008.
Mouffe, C.: The democratic paradox, London, Verso, 2000.
Pipping, K.: Kompaniet som samhälle: Iakttagelser i ett finskt frontförband 1941-1944 (The Platoon as a Society: Observations on a Frontline Platoon 1941-1944), Turku, Åbo Akademi, 1947.
Popkewitz, T. S.: «The production of reason and power: Curriculum history and intellectual traditions», Journal of Curriculum Studies, 29(2) (1997), pp. 131-164.
Popkewitz, T. S.: Cosmopolitanism and the age of school reform: Science, education, and making society by making the child, New York, Routledge, 2008.
Popkewitz, T. S.: «Curriculum study, curriculum history, and curriculum theory: the reason of reason», Journal of Curriculum studies, 41(3) (2009), pp. 301-319.
Rantala, J.: Sopimaton lasten kasvattajaksi: Opettajiin kohdistuneet poliittiset puhdistuspyrkimykset suomessa 1944-1948 (Unsuitable for Educating Children: Political Purges of Teachers 1944-1948), Helsinki, SKS, 1997.
Rinne, R.: Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu (Changes in the Curricula of Finnish Obligatory School Curricula 1916-1970. A Theoretico-Historical Analysis of Curricular Ideals), Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita, osa 44, Turun yliopisto, 1984.
Rose, N.: Powers of freedom: Reframing political thought, Cambridge, Cambridge University Press, 1999.
Ruutu, Y.: Uusi suunta, 1920.
Saari, A.: Kasvatustieteen tiedontahto: Kriittisen historian näkökulmia suomalaiseen kasvatuksen tutkimukseen (Educational Research and Will to Knowledge: Critical History of Finnish Study of Education), Jyväskylä, FERA, 2011.
Saari, A.: «The Map is the Territory: educational evaluation and the topology of power», European Educational Research Journal, 11(4) (2012), pp. 586-600.
Saari, A.: «Technique of Freedom: Representing the School Class as a Social Order», en Popkewitz, T.; Diaz, J. y Kirchgasler, K. (eds.): A Political Sociology of Educational Knowledge, New York, Taylor & Francis, 2017, pp. 211-225.
Sarjala, J.: Suomalainen koulutuspolitiikka (Finnish Education Policy), Juva, WSOY, 1982.
Simola, H.: The Finnish education mystery: Historical and sociological essays on schooling in Finland, New York, Routledge, 2016.
Snellman, J. V.: «Valtio-oppi (Political Theory)», en Kootut teokset 5, Helsinki, Opetusministeriö, 1842/2001, pp. 32-293.
Snellman, J. V.: «Ihmiskunnan uudistamisesta lastentarhojen välityksellä. (Reforming Mankind Through Kindergartens)», en Kootut teokset 17, Helsinki, Opetusministeriö, 1860/2004, pp. 165-178.
Szkudlarek, T.: «Laclau’s ontological rhetoric, universality and collective identity: A lesson for cosmopolitan education», en Papastephanou, M. (ed.): Cosmopolitanism: educational, philosophical and historical perspectives, Berlin, Springer, 2016, pp. 201-214.
Tomlinson, J.: The culture of speed: The coming of immediacy, London, Sage, 2007.
Yrjö-Koskinen, E-S.: «Tieteellisestä kasvatusopista. (On Scientific Education)», Kasvatusopillinen aikakauskirja, 34 (1897), pp. 151-157.
(Traducción de Domingo Barroso, Universidad de Granada)
Ahonen, S.: «Politics of identity through history curriculum: narrative of the past for social exclusion – or inclusion?», Journal of Curriculum Studies, 33(2) (2001), pp. 179-194.
Ahonen, S.: Yhteinen koulu - tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? (Common School: Equality or Dullness?), Tampere, Vastapaino, 2003.
Alasuutari, P.: Tasavalta: Sodan jälkeisen Suomen kaudet ja trendit (The Republic: Post-War Eras and Trends), Tampere, Vastapaino, 2017.
Boxström, B.: Kasvatusopillinen sieluoppi (Educational Psychology), Sortavala, Karjalan kirjakauppa- ja kustannusliike, 1902.
Brinkmann, S.: «Character, personality, and identity: On historical aspects of human subjectivity», Nordic Psychology, 62 (2010), pp. 65-85.
Bruhn, K.: Johdatus opetusoppiin (Introduction to Didactics), Porvoo, WSOY, 1965.
Camicia, S. P. y Franklin, B. M.: «Curriculum reform in a globalised world: The discourses of cosmopolitanism and community», London Review of Education, 8(2) (2010), pp. 93-104.
Cohen-Cole, J.: The Open Mind. Cold War Politics and the Sciences of Human Nature, Chicago, The University of Chicago Press, 2014.
Danziger, K.: Naming the mind. How psychology found its language, London, Sage, 1997.
Fendler, L.: «Educating flexible souls: The construction of subjectivity through developmentality and interaction», en Hultqvist, K. y Dahlberg, G. (eds.): Governing the child in the new millennium, New York: RoutledgeFalmer, 2001, pp. 119-142.
Hakkarainen, P.: Peruskoulun tavoitetutkimus V (Study of Comprehensive School Aims, vol. 5), Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, 1977.
Heinonen, V.: Oppimisen psykologia opetustyössä (Psychology of Learning and Teaching), Jyväskylä, Keskisuomalainen, 1971.
Hosio-Paloposki, A.: Koulukasvatusta teknologisoituvaan yhteiskuntaan: kansakoulun opetussuunnitelman rakentuminen, 1945-1952 (School Education for a Technologizing Society: Construction of the Elementary School Curriculum, 1945-1952), Helsinki, Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus, 2006.
Hovi, R.: Kivinen, O. y Rinne, R.: Komitealaitos, koulutusmietinnöt ja koulutuspolitiikan oikeutus: Ammatillisen ja akateemisen koulutuksen oikeutusperustelujen muutokset suomalaisissa koulutusmietinnöissä 1860-luvulta 1980-luvun lopulle (Committee Institution, Education Reports and the Legitimation of Education Policy: Changes in Justification in Finnish Education Reports 1860s-1980s), Turku, Turun yliopisto, 1989.
Howarth, D.: Discourse, Buckingham, Open University Press, 2000.
Hultqvist, K.: «The future is already here - as it always has been: The new teacher subject, the pupil, and the technologies of the soul», en Popkewitz, T. S.; Petersson, K.; Olsson, U. y Kowalczyk, J. (eds.): «The future is not what is appears to be»: Pedagogy, genealogy and political epistemology, Stockholm, HLS Förlag, 2006, pp. 20-61.
Kansanen, P.: «Ovatko Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean esittämät tavoitteet käyttäytymistavoitteita?» («Are the Aims Presented by the Comprehensive School Committee Behavioral Aims?)», Kasvatus, 2(2) (1971), pp. 86-92.
Kärenlampi, P.: Taistelu kouludemokratiasta: Kouludemokratian aalto suomessa (Battle for School Democracy: The Wave of School Democracy in Finland), Helsinki, SHS, 1999.
Kivinen, O.: Koulutuksen järjestelmäkehitys: Peruskoulutus ja valtiollinen kouludoktriini Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla (Education System Development: Comprehensive Schooling and the National School Doctrine in the 19th and 20th Centuries), Turku, Kirjapaino Pika Oy, 1988.
Komiteamietintö: Kansakoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö 2. Varsinaisen kansakoulun opetussuunnitelma (Elementary Curriculum Committee Report: Elementary School Curriculum), Helsinki, Valtioneuvoston kirjapaino, 1952, p. 3.??
Komiteamietintö: Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietinto? I. Opetussuunnitelman perusteet (Comprehensive School Curriculum Committee Report: Comprehensive School Curriculum), Helsinki, Valtion painatuskeskus, 1970, p. A 4.??
Koselleck, R.: Critique and crisis. Enlightenment and the pathogenesis of modern Society, Cambridge, MIT Press, 1988.
Koselleck, R.: «The Temporalization of Concepts», en Finnish Yearbook of Political Thought 1997, vol. 1, Publications of Social and Political Sciences and Philosophy (SoPhi), 10, Jyväskylä, 1997, pp. 6-24.
Koskenniemi, M.: Koululuokan pienoisyhteiskunta (The School Class as a Miniature Society), Helsinki, Otava, 1943.
Koskenniemi, M.: Sosiaalinen kasvatus koulussa (Social Education in the Schools), Helsinki, Otava, 1968.
Kuusi, P.: 60-luvun sosiaalipolitiikka (Social Politics for the 1960s), Helsinki, WSOY, 1961.
Laclau, E.: «Introduction», en Laclau, E. (ed.): The making of political identities, London, Verso, 1994, pp. 1-10.
Laclau, E.: «Identity and hegemony: The role of universality in the constitution of political logics», en Butler, J.; Laclau, E. y Zizek, S. (eds.): Contingency, hegemony, universality. Contemporary dialogues on the left, London, Verso, 2000, pp. 44-89.
Laclau, E.: On populist reason, London, Verso, 2005.
Laclau, E.: Emancipation(s), London, Verso, 2007.
Lahdes, E.: Peruskoulun uusi opetusoppi (New Didactics for the Comprehensive School), Helsinki, Otava, 1977.
Lefort, C.: Democracy and political theory, Cambridge, Polity Press, 1988.
Lehtovaara, A. y Koskenniemi, M.: Kasvatuspsykologia (Educational Psychology), Helsinki, Otava, 1954.
Littunen, Y.: Sosiaalinen sidonnaisuus (The Social Bond), Porvoo, WSOY, 1962.
Marchart, O.: Post-foundational political thought. Political difference in Nancy, Lefort, Badiou and Laclau, Edinburgh, University Press, 2007.
McCrone, D. y Kiely, R.: «Nationalism and citizenship», Sociology, 34(1) (2000), pp. 19-34.
Meinander, H.: Tasavallan tiellä: Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle (On the Path Towards the Republic: Finland from the Civil War to the 2000s), Helsinki, Schildts & Söderströms, 2012.
Miller, P. y Rose, N.: Governing the present: Administering economic, social and personal life, Cambridge, Polity Press, 2008.
Mouffe, C.: The democratic paradox, London, Verso, 2000.
Pipping, K.: Kompaniet som samhälle: Iakttagelser i ett finskt frontförband 1941-1944 (The Platoon as a Society: Observations on a Frontline Platoon 1941-1944), Turku, Åbo Akademi, 1947.
Popkewitz, T. S.: «The production of reason and power: Curriculum history and intellectual traditions», Journal of Curriculum Studies, 29(2) (1997), pp. 131-164.
Popkewitz, T. S.: Cosmopolitanism and the age of school reform: Science, education, and making society by making the child, New York, Routledge, 2008.
Popkewitz, T. S.: «Curriculum study, curriculum history, and curriculum theory: the reason of reason», Journal of Curriculum studies, 41(3) (2009), pp. 301-319.
Rantala, J.: Sopimaton lasten kasvattajaksi: Opettajiin kohdistuneet poliittiset puhdistuspyrkimykset suomessa 1944-1948 (Unsuitable for Educating Children: Political Purges of Teachers 1944-1948), Helsinki, SKS, 1997.
Rinne, R.: Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu (Changes in the Curricula of Finnish Obligatory School Curricula 1916-1970. A Theoretico-Historical Analysis of Curricular Ideals), Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita, osa 44, Turun yliopisto, 1984.
Rose, N.: Powers of freedom: Reframing political thought, Cambridge, Cambridge University Press, 1999.
Ruutu, Y.: Uusi suunta, 1920.
Saari, A.: Kasvatustieteen tiedontahto: Kriittisen historian näkökulmia suomalaiseen kasvatuksen tutkimukseen (Educational Research and Will to Knowledge: Critical History of Finnish Study of Education), Jyväskylä, FERA, 2011.
Saari, A.: «The Map is the Territory: educational evaluation and the topology of power», European Educational Research Journal, 11(4) (2012), pp. 586-600.
Saari, A.: «Technique of Freedom: Representing the School Class as a Social Order», en Popkewitz, T.; Diaz, J. y Kirchgasler, K. (eds.): A Political Sociology of Educational Knowledge, New York, Taylor & Francis, 2017, pp. 211-225.
Sarjala, J.: Suomalainen koulutuspolitiikka (Finnish Education Policy), Juva, WSOY, 1982.
Simola, H.: The Finnish education mystery: Historical and sociological essays on schooling in Finland, New York, Routledge, 2016.
Snellman, J. V.: «Valtio-oppi (Political Theory)», en Kootut teokset 5, Helsinki, Opetusministeriö, 1842/2001, pp. 32-293.
Snellman, J. V.: «Ihmiskunnan uudistamisesta lastentarhojen välityksellä. (Reforming Mankind Through Kindergartens)», en Kootut teokset 17, Helsinki, Opetusministeriö, 1860/2004, pp. 165-178.
Szkudlarek, T.: «Laclau’s ontological rhetoric, universality and collective identity: A lesson for cosmopolitan education», en Papastephanou, M. (ed.): Cosmopolitanism: educational, philosophical and historical perspectives, Berlin, Springer, 2016, pp. 201-214.
Tomlinson, J.: The culture of speed: The coming of immediacy, London, Sage, 2007.
Yrjö-Koskinen, E-S.: «Tieteellisestä kasvatusopista. (On Scientific Education)», Kasvatusopillinen aikakauskirja, 34 (1897), pp. 151-157.
(Traducción de Domingo Barroso, Universidad de Granada)
Saari, A., & Tervasmäki, T. (2022). Mirror for the People: Disruptions and Aporias in Finnish National Curriculum Documents. Historia De La Educación, 40(1), 103–120. https://doi.org/10.14201/hedu202140103120
Downloads
Download data is not yet available.
+
−