Un espejo para las personas. Disrupciones y aporías en documentos curriculares nacionales de Finlandia
Resumen Los textos de los currículos nacionales son ejemplos de las dificultades inherentes a la representación y construcción de las nociones de ciudadanía en una sociedad democrática. Mientras que los soberanos predemocráticos recibían consejos maquiavélicos del tipo «espejos para príncipes», el currículum escolar moderno encarna una «lógica especular» del discurso político, proporcionando al pueblo una imagen de sí mismo como «unidad en la diferencia». Esta imagen se implementa y refuerza en el sistema educativo.Utilizando la teoría política postfundacionalista, analizamos cómo se fabrican las representaciones de la ciudadanía en los discursos de los planes de estudio nacionales en una época de dislocación percibida, cuando la continuidad del orden político se ve amenazada. Como ejemplo de caso, utilizamos los discursos curriculares finlandeses –los currículos nacionales, así como los textos académicos para la planificación, la implementación y la evaluación de los currículos– desde la década de 1950 hasta la de 1970. Estos discursos construyen una tesis cultural de una nación en la que los antiguos símbolos de unidad nacional –basados en nociones románticas de país, lengua y fe– se están evaporando rápidamente. Se considera que los profundos cambios políticos, tecnológicos e industriales exigen una adaptación y una capacidad de cooperación más generales que antes, lo que equivale a una nueva orientación temporal o «choque de futuro», cuyo objetivo es responder a las exigencias futuras desconocidas en lugar de limitarse a asegurar un sentido de continuidad histórica.
- Referencias
- Cómo citar
- Del mismo autor
- Métricas
Aho, J.: Sieluun piirretty viiva (A Line Drawn in the Soul), Oulu, Pohjoinen, 1993.
Ahonen, S.: «Politics of identity through history curriculum: narrative of the past for social exclusion – or inclusion?», Journal of Curriculum Studies, 33(2) (2001), pp. 179-194.
Ahonen, S.: Yhteinen koulu - tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? (Common School: Equality or Dullness?), Tampere, Vastapaino, 2003.
Alasuutari, P.: Tasavalta: Sodan jälkeisen Suomen kaudet ja trendit (The Republic: Post-War Eras and Trends), Tampere, Vastapaino, 2017.
Boxström, B.: Kasvatusopillinen sieluoppi (Educational Psychology), Sortavala, Karjalan kirjakauppa- ja kustannusliike, 1902.
Brinkmann, S.: «Character, personality, and identity: On historical aspects of human subjectivity», Nordic Psychology, 62 (2010), pp. 65-85.
Bruhn, K.: Johdatus opetusoppiin (Introduction to Didactics), Porvoo, WSOY, 1965.
Camicia, S. P. y Franklin, B. M.: «Curriculum reform in a globalised world: The discourses of cosmopolitanism and community», London Review of Education, 8(2) (2010), pp. 93-104.
Cohen-Cole, J.: The Open Mind. Cold War Politics and the Sciences of Human Nature, Chicago, The University of Chicago Press, 2014.
Danziger, K.: Naming the mind. How psychology found its language, London, Sage, 1997.
Fendler, L.: «Educating flexible souls: The construction of subjectivity through developmentality and interaction», en Hultqvist, K. y Dahlberg, G. (eds.): Governing the child in the new millennium, New York: RoutledgeFalmer, 2001, pp. 119-142.
Hakkarainen, P.: Peruskoulun tavoitetutkimus V (Study of Comprehensive School Aims, vol. 5), Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, 1977.
Heinonen, V.: Oppimisen psykologia opetustyössä (Psychology of Learning and Teaching), Jyväskylä, Keskisuomalainen, 1971.
Hosio-Paloposki, A.: Koulukasvatusta teknologisoituvaan yhteiskuntaan: kansakoulun opetussuunnitelman rakentuminen, 1945-1952 (School Education for a Technologizing Society: Construction of the Elementary School Curriculum, 1945-1952), Helsinki, Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus, 2006.
Hovi, R.: Kivinen, O. y Rinne, R.: Komitealaitos, koulutusmietinnöt ja koulutuspolitiikan oikeutus: Ammatillisen ja akateemisen koulutuksen oikeutusperustelujen muutokset suomalaisissa koulutusmietinnöissä 1860-luvulta 1980-luvun lopulle (Committee Institution, Education Reports and the Legitimation of Education Policy: Changes in Justification in Finnish Education Reports 1860s-1980s), Turku, Turun yliopisto, 1989.
Howarth, D.: Discourse, Buckingham, Open University Press, 2000.
Hultqvist, K.: «The future is already here - as it always has been: The new teacher subject, the pupil, and the technologies of the soul», en Popkewitz, T. S.; Petersson, K.; Olsson, U. y Kowalczyk, J. (eds.): «The future is not what is appears to be»: Pedagogy, genealogy and political epistemology, Stockholm, HLS Förlag, 2006, pp. 20-61.
Kansanen, P.: «Ovatko Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean esittämät tavoitteet käyttäytymistavoitteita?» («Are the Aims Presented by the Comprehensive School Committee Behavioral Aims?)», Kasvatus, 2(2) (1971), pp. 86-92.
Kärenlampi, P.: Taistelu kouludemokratiasta: Kouludemokratian aalto suomessa (Battle for School Democracy: The Wave of School Democracy in Finland), Helsinki, SHS, 1999.
Kivinen, O.: Koulutuksen järjestelmäkehitys: Peruskoulutus ja valtiollinen kouludoktriini Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla (Education System Development: Comprehensive Schooling and the National School Doctrine in the 19th and 20th Centuries), Turku, Kirjapaino Pika Oy, 1988.
Komiteamietintö: Kansakoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö 2. Varsinaisen kansakoulun opetussuunnitelma (Elementary Curriculum Committee Report: Elementary School Curriculum), Helsinki, Valtioneuvoston kirjapaino, 1952, p. 3.??
Komiteamietintö: Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietinto? I. Opetussuunnitelman perusteet (Comprehensive School Curriculum Committee Report: Comprehensive School Curriculum), Helsinki, Valtion painatuskeskus, 1970, p. A 4.??
Koselleck, R.: Critique and crisis. Enlightenment and the pathogenesis of modern Society, Cambridge, MIT Press, 1988.
Koselleck, R.: «The Temporalization of Concepts», en Finnish Yearbook of Political Thought 1997, vol. 1, Publications of Social and Political Sciences and Philosophy (SoPhi), 10, Jyväskylä, 1997, pp. 6-24.
Koskenniemi, M.: Koululuokan pienoisyhteiskunta (The School Class as a Miniature Society), Helsinki, Otava, 1943.
Koskenniemi, M.: Sosiaalinen kasvatus koulussa (Social Education in the Schools), Helsinki, Otava, 1968.
Kuusi, P.: 60-luvun sosiaalipolitiikka (Social Politics for the 1960s), Helsinki, WSOY, 1961.
Laclau, E.: «Introduction», en Laclau, E. (ed.): The making of political identities, London, Verso, 1994, pp. 1-10.
Laclau, E.: «Identity and hegemony: The role of universality in the constitution of political logics», en Butler, J.; Laclau, E. y Zizek, S. (eds.): Contingency, hegemony, universality. Contemporary dialogues on the left, London, Verso, 2000, pp. 44-89.
Laclau, E.: On populist reason, London, Verso, 2005.
Laclau, E.: Emancipation(s), London, Verso, 2007.
Lahdes, E.: Peruskoulun uusi opetusoppi (New Didactics for the Comprehensive School), Helsinki, Otava, 1977.
Lefort, C.: Democracy and political theory, Cambridge, Polity Press, 1988.
Lehtovaara, A. y Koskenniemi, M.: Kasvatuspsykologia (Educational Psychology), Helsinki, Otava, 1954.
Littunen, Y.: Sosiaalinen sidonnaisuus (The Social Bond), Porvoo, WSOY, 1962.
Marchart, O.: Post-foundational political thought. Political difference in Nancy, Lefort, Badiou and Laclau, Edinburgh, University Press, 2007.
McCrone, D. y Kiely, R.: «Nationalism and citizenship», Sociology, 34(1) (2000), pp. 19-34.
Meinander, H.: Tasavallan tiellä: Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle (On the Path Towards the Republic: Finland from the Civil War to the 2000s), Helsinki, Schildts & Söderströms, 2012.
Miller, P. y Rose, N.: Governing the present: Administering economic, social and personal life, Cambridge, Polity Press, 2008.
Mouffe, C.: The democratic paradox, London, Verso, 2000.
Pipping, K.: Kompaniet som samhälle: Iakttagelser i ett finskt frontförband 1941-1944 (The Platoon as a Society: Observations on a Frontline Platoon 1941-1944), Turku, Åbo Akademi, 1947.
Popkewitz, T. S.: «The production of reason and power: Curriculum history and intellectual traditions», Journal of Curriculum Studies, 29(2) (1997), pp. 131-164.
Popkewitz, T. S.: Cosmopolitanism and the age of school reform: Science, education, and making society by making the child, New York, Routledge, 2008.
Popkewitz, T. S.: «Curriculum study, curriculum history, and curriculum theory: the reason of reason», Journal of Curriculum studies, 41(3) (2009), pp. 301-319.
Rantala, J.: Sopimaton lasten kasvattajaksi: Opettajiin kohdistuneet poliittiset puhdistuspyrkimykset suomessa 1944-1948 (Unsuitable for Educating Children: Political Purges of Teachers 1944-1948), Helsinki, SKS, 1997.
Rinne, R.: Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu (Changes in the Curricula of Finnish Obligatory School Curricula 1916-1970. A Theoretico-Historical Analysis of Curricular Ideals), Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita, osa 44, Turun yliopisto, 1984.
Rose, N.: Powers of freedom: Reframing political thought, Cambridge, Cambridge University Press, 1999.
Ruutu, Y.: Uusi suunta, 1920.
Saari, A.: Kasvatustieteen tiedontahto: Kriittisen historian näkökulmia suomalaiseen kasvatuksen tutkimukseen (Educational Research and Will to Knowledge: Critical History of Finnish Study of Education), Jyväskylä, FERA, 2011.
Saari, A.: «The Map is the Territory: educational evaluation and the topology of power», European Educational Research Journal, 11(4) (2012), pp. 586-600.
Saari, A.: «Technique of Freedom: Representing the School Class as a Social Order», en Popkewitz, T.; Diaz, J. y Kirchgasler, K. (eds.): A Political Sociology of Educational Knowledge, New York, Taylor & Francis, 2017, pp. 211-225.
Sarjala, J.: Suomalainen koulutuspolitiikka (Finnish Education Policy), Juva, WSOY, 1982.
Simola, H.: The Finnish education mystery: Historical and sociological essays on schooling in Finland, New York, Routledge, 2016.
Snellman, J. V.: «Valtio-oppi (Political Theory)», en Kootut teokset 5, Helsinki, Opetusministeriö, 1842/2001, pp. 32-293.
Snellman, J. V.: «Ihmiskunnan uudistamisesta lastentarhojen välityksellä. (Reforming Mankind Through Kindergartens)», en Kootut teokset 17, Helsinki, Opetusministeriö, 1860/2004, pp. 165-178.
Szkudlarek, T.: «Laclau’s ontological rhetoric, universality and collective identity: A lesson for cosmopolitan education», en Papastephanou, M. (ed.): Cosmopolitanism: educational, philosophical and historical perspectives, Berlin, Springer, 2016, pp. 201-214.
Tomlinson, J.: The culture of speed: The coming of immediacy, London, Sage, 2007.
Yrjö-Koskinen, E-S.: «Tieteellisestä kasvatusopista. (On Scientific Education)», Kasvatusopillinen aikakauskirja, 34 (1897), pp. 151-157.
(Traducción de Domingo Barroso, Universidad de Granada)
Ahonen, S.: «Politics of identity through history curriculum: narrative of the past for social exclusion – or inclusion?», Journal of Curriculum Studies, 33(2) (2001), pp. 179-194.
Ahonen, S.: Yhteinen koulu - tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? (Common School: Equality or Dullness?), Tampere, Vastapaino, 2003.
Alasuutari, P.: Tasavalta: Sodan jälkeisen Suomen kaudet ja trendit (The Republic: Post-War Eras and Trends), Tampere, Vastapaino, 2017.
Boxström, B.: Kasvatusopillinen sieluoppi (Educational Psychology), Sortavala, Karjalan kirjakauppa- ja kustannusliike, 1902.
Brinkmann, S.: «Character, personality, and identity: On historical aspects of human subjectivity», Nordic Psychology, 62 (2010), pp. 65-85.
Bruhn, K.: Johdatus opetusoppiin (Introduction to Didactics), Porvoo, WSOY, 1965.
Camicia, S. P. y Franklin, B. M.: «Curriculum reform in a globalised world: The discourses of cosmopolitanism and community», London Review of Education, 8(2) (2010), pp. 93-104.
Cohen-Cole, J.: The Open Mind. Cold War Politics and the Sciences of Human Nature, Chicago, The University of Chicago Press, 2014.
Danziger, K.: Naming the mind. How psychology found its language, London, Sage, 1997.
Fendler, L.: «Educating flexible souls: The construction of subjectivity through developmentality and interaction», en Hultqvist, K. y Dahlberg, G. (eds.): Governing the child in the new millennium, New York: RoutledgeFalmer, 2001, pp. 119-142.
Hakkarainen, P.: Peruskoulun tavoitetutkimus V (Study of Comprehensive School Aims, vol. 5), Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, 1977.
Heinonen, V.: Oppimisen psykologia opetustyössä (Psychology of Learning and Teaching), Jyväskylä, Keskisuomalainen, 1971.
Hosio-Paloposki, A.: Koulukasvatusta teknologisoituvaan yhteiskuntaan: kansakoulun opetussuunnitelman rakentuminen, 1945-1952 (School Education for a Technologizing Society: Construction of the Elementary School Curriculum, 1945-1952), Helsinki, Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus, 2006.
Hovi, R.: Kivinen, O. y Rinne, R.: Komitealaitos, koulutusmietinnöt ja koulutuspolitiikan oikeutus: Ammatillisen ja akateemisen koulutuksen oikeutusperustelujen muutokset suomalaisissa koulutusmietinnöissä 1860-luvulta 1980-luvun lopulle (Committee Institution, Education Reports and the Legitimation of Education Policy: Changes in Justification in Finnish Education Reports 1860s-1980s), Turku, Turun yliopisto, 1989.
Howarth, D.: Discourse, Buckingham, Open University Press, 2000.
Hultqvist, K.: «The future is already here - as it always has been: The new teacher subject, the pupil, and the technologies of the soul», en Popkewitz, T. S.; Petersson, K.; Olsson, U. y Kowalczyk, J. (eds.): «The future is not what is appears to be»: Pedagogy, genealogy and political epistemology, Stockholm, HLS Förlag, 2006, pp. 20-61.
Kansanen, P.: «Ovatko Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean esittämät tavoitteet käyttäytymistavoitteita?» («Are the Aims Presented by the Comprehensive School Committee Behavioral Aims?)», Kasvatus, 2(2) (1971), pp. 86-92.
Kärenlampi, P.: Taistelu kouludemokratiasta: Kouludemokratian aalto suomessa (Battle for School Democracy: The Wave of School Democracy in Finland), Helsinki, SHS, 1999.
Kivinen, O.: Koulutuksen järjestelmäkehitys: Peruskoulutus ja valtiollinen kouludoktriini Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla (Education System Development: Comprehensive Schooling and the National School Doctrine in the 19th and 20th Centuries), Turku, Kirjapaino Pika Oy, 1988.
Komiteamietintö: Kansakoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö 2. Varsinaisen kansakoulun opetussuunnitelma (Elementary Curriculum Committee Report: Elementary School Curriculum), Helsinki, Valtioneuvoston kirjapaino, 1952, p. 3.??
Komiteamietintö: Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietinto? I. Opetussuunnitelman perusteet (Comprehensive School Curriculum Committee Report: Comprehensive School Curriculum), Helsinki, Valtion painatuskeskus, 1970, p. A 4.??
Koselleck, R.: Critique and crisis. Enlightenment and the pathogenesis of modern Society, Cambridge, MIT Press, 1988.
Koselleck, R.: «The Temporalization of Concepts», en Finnish Yearbook of Political Thought 1997, vol. 1, Publications of Social and Political Sciences and Philosophy (SoPhi), 10, Jyväskylä, 1997, pp. 6-24.
Koskenniemi, M.: Koululuokan pienoisyhteiskunta (The School Class as a Miniature Society), Helsinki, Otava, 1943.
Koskenniemi, M.: Sosiaalinen kasvatus koulussa (Social Education in the Schools), Helsinki, Otava, 1968.
Kuusi, P.: 60-luvun sosiaalipolitiikka (Social Politics for the 1960s), Helsinki, WSOY, 1961.
Laclau, E.: «Introduction», en Laclau, E. (ed.): The making of political identities, London, Verso, 1994, pp. 1-10.
Laclau, E.: «Identity and hegemony: The role of universality in the constitution of political logics», en Butler, J.; Laclau, E. y Zizek, S. (eds.): Contingency, hegemony, universality. Contemporary dialogues on the left, London, Verso, 2000, pp. 44-89.
Laclau, E.: On populist reason, London, Verso, 2005.
Laclau, E.: Emancipation(s), London, Verso, 2007.
Lahdes, E.: Peruskoulun uusi opetusoppi (New Didactics for the Comprehensive School), Helsinki, Otava, 1977.
Lefort, C.: Democracy and political theory, Cambridge, Polity Press, 1988.
Lehtovaara, A. y Koskenniemi, M.: Kasvatuspsykologia (Educational Psychology), Helsinki, Otava, 1954.
Littunen, Y.: Sosiaalinen sidonnaisuus (The Social Bond), Porvoo, WSOY, 1962.
Marchart, O.: Post-foundational political thought. Political difference in Nancy, Lefort, Badiou and Laclau, Edinburgh, University Press, 2007.
McCrone, D. y Kiely, R.: «Nationalism and citizenship», Sociology, 34(1) (2000), pp. 19-34.
Meinander, H.: Tasavallan tiellä: Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle (On the Path Towards the Republic: Finland from the Civil War to the 2000s), Helsinki, Schildts & Söderströms, 2012.
Miller, P. y Rose, N.: Governing the present: Administering economic, social and personal life, Cambridge, Polity Press, 2008.
Mouffe, C.: The democratic paradox, London, Verso, 2000.
Pipping, K.: Kompaniet som samhälle: Iakttagelser i ett finskt frontförband 1941-1944 (The Platoon as a Society: Observations on a Frontline Platoon 1941-1944), Turku, Åbo Akademi, 1947.
Popkewitz, T. S.: «The production of reason and power: Curriculum history and intellectual traditions», Journal of Curriculum Studies, 29(2) (1997), pp. 131-164.
Popkewitz, T. S.: Cosmopolitanism and the age of school reform: Science, education, and making society by making the child, New York, Routledge, 2008.
Popkewitz, T. S.: «Curriculum study, curriculum history, and curriculum theory: the reason of reason», Journal of Curriculum studies, 41(3) (2009), pp. 301-319.
Rantala, J.: Sopimaton lasten kasvattajaksi: Opettajiin kohdistuneet poliittiset puhdistuspyrkimykset suomessa 1944-1948 (Unsuitable for Educating Children: Political Purges of Teachers 1944-1948), Helsinki, SKS, 1997.
Rinne, R.: Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu (Changes in the Curricula of Finnish Obligatory School Curricula 1916-1970. A Theoretico-Historical Analysis of Curricular Ideals), Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita, osa 44, Turun yliopisto, 1984.
Rose, N.: Powers of freedom: Reframing political thought, Cambridge, Cambridge University Press, 1999.
Ruutu, Y.: Uusi suunta, 1920.
Saari, A.: Kasvatustieteen tiedontahto: Kriittisen historian näkökulmia suomalaiseen kasvatuksen tutkimukseen (Educational Research and Will to Knowledge: Critical History of Finnish Study of Education), Jyväskylä, FERA, 2011.
Saari, A.: «The Map is the Territory: educational evaluation and the topology of power», European Educational Research Journal, 11(4) (2012), pp. 586-600.
Saari, A.: «Technique of Freedom: Representing the School Class as a Social Order», en Popkewitz, T.; Diaz, J. y Kirchgasler, K. (eds.): A Political Sociology of Educational Knowledge, New York, Taylor & Francis, 2017, pp. 211-225.
Sarjala, J.: Suomalainen koulutuspolitiikka (Finnish Education Policy), Juva, WSOY, 1982.
Simola, H.: The Finnish education mystery: Historical and sociological essays on schooling in Finland, New York, Routledge, 2016.
Snellman, J. V.: «Valtio-oppi (Political Theory)», en Kootut teokset 5, Helsinki, Opetusministeriö, 1842/2001, pp. 32-293.
Snellman, J. V.: «Ihmiskunnan uudistamisesta lastentarhojen välityksellä. (Reforming Mankind Through Kindergartens)», en Kootut teokset 17, Helsinki, Opetusministeriö, 1860/2004, pp. 165-178.
Szkudlarek, T.: «Laclau’s ontological rhetoric, universality and collective identity: A lesson for cosmopolitan education», en Papastephanou, M. (ed.): Cosmopolitanism: educational, philosophical and historical perspectives, Berlin, Springer, 2016, pp. 201-214.
Tomlinson, J.: The culture of speed: The coming of immediacy, London, Sage, 2007.
Yrjö-Koskinen, E-S.: «Tieteellisestä kasvatusopista. (On Scientific Education)», Kasvatusopillinen aikakauskirja, 34 (1897), pp. 151-157.
(Traducción de Domingo Barroso, Universidad de Granada)
Saari, A., & Tervasmäki, T. (2022). Un espejo para las personas. Disrupciones y aporías en documentos curriculares nacionales de Finlandia. Historia De La Educación, 40(1), 103–120. https://doi.org/10.14201/hedu202140103120
Descargas
Los datos de descargas todavía no están disponibles.
+
−